Partala

Partalan kartano | 51900 Juva

Partalan päiväkirjat


Tässä osiossa tutkijat ja koordinaattori esittelevät hankkeen etenemistä. Millaista on kenttätyö Suomen kesässä (eli polttavassa kuumuudessa tai äärimmäisen kylmässä vesisateessa)? Mitä historian juonenkäänteitä haastatteluista paljastuu? Mistä koko hanke sai alkunsa? Näihin ja moniin muihinkin jännittäviin käänteisiin saat lisäinfoa tästä osiosta!


Elokuu


Lauantai 12.8.2017, kulttuuriohjaaja Laura Partamies

Juvan museo sulki ovensa tänään, kesäopastukset ovat siis opastettu. Uskomatonta, miten nopeasti kesä meni. Ja ajatella, miten kokonainen vuosi voi kulminoitua muutamaan oven avaamiseen ja sulkemiseen. Aloitin työskentelyni Juvan kunnalla vuonna 2014 Partalan keltaisessa rakennuksessa museo-oppaana. Jo samana syksynä sain aloittaa kulttuuriohjaajana Juvan kunnassa. Partalalla on tästä syystä aivan erikoinen paikka sydämessäni, joten museon ovia sulkiessa mieleen nousee haikeus. Ovenkahvassa roikkuessani oli pakko vähän summata mielessä hankkeen kesäaikaa.

10.7. järjestetty Avoimet kuopat –tapahtumapäivä oli suuri menestys. Partalassa riitti ihmeteltävää: yleisö pääsi osallistumaan kaivauksiin, museokohteet ja galleria olivat pääsymaksuttomia, tryffelikeskuksella pääsi hankkimaan kahvit kitkemällä ja tutustumaan keskuksen toimintaan, navetassa tarjoiltiin mitä maittavin lounas ja saatiin ihastella taidetta. Kuultiin kiinnostavaa tietoa Partalan puutarhoista ja viljelystä sekä kartanokulttuurista. Ompelija Tuulikki Matikaiselta sai mielenkiintoista tietoa kansallispuvuista ja niiden valmistamisesta. Kirsikkana kakun päällä oli Juvan Kamerakerhon Jake Kukowski ja Sanna Kauppinen, jotka kuvasivat koko päivän (ja vähän ylikin) Juvan museon puolella ateljé-henkisiä kuvia.

Päivän aikana Partalan alueella vieraili reilu kolmisensataa ihmistä. Sen lisäksi, että sää helli lämmöllä ja auringon paisteella, vierailijat saivat nauttia rennosta hulinasta ja hersyvistä hymyistä koko päivän. Tapahtumaa järjestivät Partala-hankkeen työryhmän lisäksi Partalan Kuninkaankartano sekä Juvan Tryffelikeskus. Haluan kiittää kaikkia tapahtumapäivään osallistuneita järjestäjiä ja vieraita! Saimme aikaiseksi aika mukavan päivän, eikö vain?

Kuten Juha Ruohosen heinäkuun kirjoituksesta käy ilmi, arkeologit työskentelivät pellolla kahden viikon intensiivijaksossa. Minun tehtäväni tuona aikana oli kytätä allekirjoituskynän kanssa menijöitä kuopan laidalla ja huudella mielestäni tärkeitä kysymyksiä, kuten ketä meillä on kaivauksilla töissä? Missä on niiden tuntilistat? Mikä on siun osote, ja sotu? Onhan tässä listassa varmasti kaikki, jotka oli talkoissa? Mitä sieltä löyty? Voinko soittaa toimittajalle? Kellä ne bussi- ja tarvikekuitit on? Mihin sie tarviit noi paljon minigrippejä? Allekirjotatko tämän? Kokeilinpa itsekin työskentelyä kuopassa, mutta ei minulla taida olla mitään sisäänrakennettua lahjakkuutta alalle (minun osa kuopasta ei ollut siistin näköinen ja laitakin oli niin vino, ettei siitä kuvaa kehdannut ottaa). Eikä minusta saanut edes niitä talkootunteja, joten jätin hommat suosiolla osaavimmille. Papereiden pyörittäminen on kyllä enemmän ”mun juttu”.

Hankkeen osalta aletaan tanssia viimeisiä hitaita: olen asettanut omaksi tavoitteekseni, että jouluun mennessä hankkeen loppuraportti olisi valmiina. Mutta nyt menen jo edelle aikaani. Seuraavan, ja viimeisen kerran tänä vuonna Partalan museoalue on taas yleisölle avoinna Parasta Partalasta –syysmarkkinapäivänä 10.9.2017.

Syystuulen pehmeä tuulahdus herättää minut ajatuksistani. Työnnän museon oven kiinni, se loksahtaa lukkoon tutulla äänellä. Ympyrä sulkeutuu taas.


Heinäkuu


Maanantai 31.7.2017, arkeologi Juha Ruohonen

Arkeologisia kaivaustutkimuksia tehtiin Juvan museon pihamaalla ja sen viereisellä pellolla 3.-15. heinäkuuta. Partala-hankkeen kaivaukset alkoivat museossa pidetyllä infotilaisuudella, jossa kiinnostuneille esiteltiin hankkeen taustaa, Partalan historiaa, aikaisempia löytöjä sekä tulevia tutkimuksia.

Aiempien vuosien esineistä eniten yleisön kiinnostusta herättänyt löytö on luonnollisesti ristiretkiaikainen ristiriipus, 'Juvan risti'. Oikea ristiriipus oli kaivausten ajan esillä museon näyttelyssä rinnan siitä tehdyn muinaiskorun (alkuperäistä löytöä vastaavan kopion) kanssa. Moni vierailija pellolla käydessään arvelikin tutkijoiden kaivavan ristin löytöpaikkaa. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan tutkimuskohteeksi oli valittu aiemmin pellolta havaitun kivirakenteen paikka. Peltokerrosten alla säilynyttä rakennetta kutsuttiin alkuun kellariksi, sillä sen laajuutta ei pienen koekuopan perusteella voitu selvittää. Romahtaneen ja täytetyn kellarin ohella paikkaa pidettiin myös mahdollisena kiukaan pohjana.

Jo kaivausten kolmantena päivänä voitiin kuitenkin todeta, että esiin saatu kivirakenne kuului vanhakantaiseen salaojaan. Pitkänomainen kivillä täytetty oja oli kaivettu rinteeseen ehkä 1700- tai 1800-luvulla. Salaoja oli kuitenkin vain pieni osa tutkimusaluetta, sillä se oli aikoinaan kaivettu vielä vanhemman rakenteen läpi. Tämä osoittautui maahan kaivetuksi, noin 2,5 m läpimitaltaan olevaksi hirsillä reunustetuksi ja myöhemmin täytetyksi kuopaksi. Kyseessä on luultavasti jokin maahan kaivettu varastotila tai vanhan huussin eli latriinin pohja.

Kaivausalueen arkeologiset löydöt koostuivat pääosin rikkoutuneiden saviastioiden paloista, lasiesineiden sirpaleista, ikkunalasin kappaleista sekä tiilistä. Harvinaisempina löytöinä mainittakoon esimerkiksi muutamat metallirahat ja lasihelmet, musketin kuula, metallinappi, hevosenkenkä, liitupiipun kappaleet, tuluspii ja savesta tehty värttinän kehrä. Löydöt näyttäisivät ajoittuvan pääasiassa 1600-luvulle, osa ehkä jo 1500-luvun puolelle. Erityisenä nostona on tässä mainittava niin kutsuttujen passglas-lasien sirpaleet – kaukaa Manner-Euroopasta tuotujen koristeellisten juomalasien kappaleita ei ole aiemmin löytynyt Savosta.

Kaivaukset ja kaivauslöydöt ovat tosin vain pieni osa arkeologista tutkimusta. Ehkä mielenkiintoisimmat havainnot odottavat yhä tutkimista: kaivausalueen pohjalta otettiin toistakymmentä litraa maanäytteitä, joista tullaan tutkimaan säilyneitä vanhoja kasvijäänteitä eli makrofossiileja. Nämä ovat esimerkiksi kasvien siemeniä, marjoja, kukkia, jyviä, akanoita ja korsia. Niiden kautta saadaan selvitettyä, mitä kasveja Partalassa on kasvanut ja kasvatettu sekä mitä kasveja on syöty ja hyödynnetty. Tutkimuksen tulokset voivat tuoda hyvinkin paljon uutta ja yksityiskohtaista tietoa savolaisen maatilan 1600-luvun maa- ja ruokataloudesta.

Toinen kaivausalue avattiin päärakennuksen alapuoliseen rinteeseen, vanhaan puutarhaan. Noin 30 metrin koeojalla pyrittiin selvittämään alueella säilyneitä kerroksia. Sekoittuneiden kerrosten alta saatiin esiin vanha peltokerros sekä myös täältä mahdollinen kivetty salaoja. Kolmas tutkimusalue avattiin museon edustalle talon pihalle. Kahden neliömetrin koekuopasta tehdyn havainnot kertoivat, että alueelle on tuotu hyvin runsaasti täyttömaata pihan tasoittamiseksi. Syvemmältä saatiin jälleen esiin vanha peltokerros sekä kaivausten ainoa kappale rautakuonaa – tämä merkkinä paikallisesta raudanvalmistuksesta.

'Avoimet kuopat' -päivänä maanantaina 10.7. esiteltiin kävijöille sekä kaivausalueita, kaivauslöytöjä että arkeologin työmenetelmiä. Innokkaimmat saivat tarttua kaivauslastaan menneisyyksien salojen esiin kaivamiseksi. Kuoppien lisäksi myös Juvan museon ovet olivat yleisölle auki. Päivällä oli myös mahdollisuus kuvata itsensä 1800-luvun malliin, kuunnella esitelmää Partalan kartanon elämästä tai osallistua tilan viljelystä ja puutarhanhoidon historiasta kertovaan puutarhakierrokseen. Päivän aikana paikalla kävi noin kolmisensataa vierasta.

Kokonaisuudessaan Partalan kaivauksilta saatiin tutkittavaksi sisämaan oloissa ainutlaatuisen laaja aineisto sekä esineitä, rakenteita että näytteitä. Tutkittavaa riittää, sillä erillisiä esinelöytöjä talletettiin kaivausalueelta yhteensä lähes 500 kappaletta. Kun aineistoon lisätään aiempina vuosina pelloilta tarkasti talteen poimittu esineistö, kasvaa aineiston määrä varsin huomattavaksi. Koska maakunnassa ei tämän aikakauden arkeologista tutkimusta ole aiemmin tehty, muodostaa Partalasta vuosina 2015–2017 kerätty aineisto ainutlaatuisen lähtökohdan varakkaan savolaisen tilan historiallisten vaiheiden selvittämiseksi ja asiakirja-aineiston täydentäjäksi. Arkeologinen tutkimusaineisto päätyy raporttien, kokoelmien ja opinnäytteiden ohella lähivuosina toivottavasti myös laaja-alaiselle yleisölle tarkoitetuksi kirjaksi asti.

Kirjoittajan lisäksi kaivauksilla työskentelivät arkeologit Jasse Tiilikkala ja Anne-Mari Liira sekä opiskelijat Anniina Laine, Nina Manninen ja Pasi Olander. Kiinnostuneita vapaaehtoisia oli mukana lähes päivittäin. Suurin osa 'talkoolaisista' oli paikkakuntalaisia, mutta mukana oli myös kauempaa Varkaudesta ja Imatralta asti tulleita. Suuri kiitos kaikille osallistuneille, etenkin useita päiviä kuopassa viettäneille Jarkolle, Birgitalle, Jennille ja Miralle!


Kesäkuu


Keskiviikko 28.6.2017, kansatieteilijä Kirsi Vertainen


Kevään uurastus Juvan museon uuden perusnäyttelyn kanssa saatiin onnelliseen päätökseen. 30.5 2017 alkaen eli aivan kesän kynnyksellä uusi Partalan vaiheista kertova näyttely avautui yleisölle. Näyttely on koottu pääosin Partalan viisi vuosisataa- hankkeen aikana kootusta aineistosta: asiakirjalähteistä, kartoista, valokuvista ja erityisesti esineistä, joita arkeologit ovat hankkeen aikana Partalan pelloilta löytäneet. Esineet ovat nyt ensi kertaa esillä sen jälkeen, kun ne on luetteloitu ja puhdistettu. Lisäksi näyttelytilaan on rakennettu 1800-luvun loppua mukaileva interiööri, jonka seinäpintojen värin on valinnut arkkitehti Kirsti Kovanen seinäpahvien takaa löytyneiden autenttisten seinäpaperin kappaleiden mukaan.

Näyttely esittelee Partalan vaiheita vuosisata kerrallaan. Tilan pitkä historia ja tapahtumien, vaiheiden ja asukkaiden runsaus huomioon ottaen yksityiskohtainen esittely ei yhdessä huonetilassa ole mahdollista ja siksi tiettyjä linjanvetoja on jouduttu tekemään. Sen sijaan tiettyjä aihealueita voi käydä käydä tarkemmin läpi teemoittain oppaan johdolla.



Näyttely auki 30.5. - 12.8.2017 saakka tiistaista lauantaihin kello 11.00-17.00 sekä ennen kesäteatterin iltaesityksiä 17-19.


Toukokuu


Kysy, ja tutkija vastaa! Haastattelussa hankkeen kansatieteilijä Kirsi Vertainen.

1. Miksi Partala?
Valitsin Partalan, koska se on tavattoman kiinnostava kohde. Tavallaan se on meidän kaikkien juvalaisten “oma”, koska se on kunnan omistuksessa ja myös sen keskeinen sijainti Savonlinnan tien varressa takaa sen, että se on kaikille tuttu. Tietenkin myös tilan vaiherikas historia tekee siitä kiinnostavan. Ensimmäistä kertaa tutustuin Partalaan tehdessäni Juvan museoon näyttelyä Juvan yhteiskoulun täyttäessä vuosia vuonna 1996 ja siitä saakka olen seurannut kartanon vaiheita mielenkiinnolla. Kunnan omistus on ollut myös kimmoke tutkimuksen aloittamiselle, sillä se ajanjakso on ainakin kunnollisesti dokumentoitu.

2. Haastatteluja on jo tehty. Mitä nostaisit niistä esille?
Haastattelut elävöittävät muutoin hieman kuivakasta arkistoaineistoa ja tuovat siihen aikalaisnäkökulmaa. Haastattelujen avulla kartanon arkeen asuin- ja työpaikkana pääsee käsiksi ikään kuin sisältäpäin. On myös mielenkiinoista nähdä, kuinka eri ihmisille kartano edustaa eri asioita.

3. Vieläkö haastatteluja tehdään?
Haastatteluja jatketaan kesällä ja syksypuolella, sillä vielä on haastattelematta kymmenkunta ihmistä, joilla on ollut jonkinlainen side kartanoon. Kansatieteen osalta hanketyö painottuukin juuri haastattelujen loppuun saattamiseen. Se on tärkeä kokonaisuus, jonka on saatava valmiiksi hankkeen puitteissa.

4. Onko arkistojen syövereistä paljastunut jotain uutta tai muuten vaan mielenkiintoista Partalan historiasta? Arkistoista löytyy koko ajan niin mielenkiintoisia asioita, että on vaikea pysytellä kultaisella keskitiellä sen sijaan, että lähtisi rönsyilemään kaiken mielenkiintoisen tiedon perään. Varsinaisesti uutta ja mullistavaa tietoa ei ole tullut vastaan, mutta alkuperäinen hankkeen määritelmä, jonka mukaan tarkoitus oli syventää ja tarkentaa olemassa olevaa näkemystä, pitää kyllä paikkansa. Vastaavia uniikkeja löytöjä, kuten arkeologian puolella, ei ole tullut vastaan, mutta esille nousee esimerkiksi 1880-luvun lopussa silloisen tilanhoitajan pitämä tilikirja ja sääpäiväkirja. Se on hieno lähdeaineisto valottamaan sen aikaista tilanhoitoa ja viljelyä ja niitä säiden aiheuttamia vaikeuksia, joiden kanssa viljelijä joutui selviytymään.

5. Mitä arkistolähteet kertovat Partalasta?
Arkistolähteet ovat muodostuneet pääosin eri viranomaisten kirjaamista ja ylläpitämistä asioista, kuten maakirja ja henkikirjat, joiden avulla voi hahmottaa tilalla asuneita henkilöitä. Isännän vaihdokset ovat niin ikään jättäneet jälkeensä katselmuksia ja riitatilanteet merkintöjä käräjäpöytäkirjoihin. Myös ajalta, jolloin Partala toimi kunnan maatilana, on runsaasti tilikirjoja ja muuta kirjanpitoa. Nämä kaikki ovat kuitenkin virallisia asiakirjoja, joiden rinnalle kaipaisi hieman epävirallisempaakin kuvausta esimerkiksi 1800-luvun alun juvalaisesta elämästä. Onneksi apu löytyy läheltä, sillä Juvan oma Carl Axel Gottlund oli kaiken muun ohella varsin innokas päiväkirjan pitäjä, joten hänen päiväkirjansa ovat erinomainen apu, kun yritetään hahmottaa sen aikaisten ihmisten arkielämää.

6. Partala-näyttelyn kokoaminen on loppusuoralla. Mitä haluaisit kertoa Juvan museon uudesta näyttelystä?
Museon näyttelystä “Partalan vuosisadat” tulee varmasti mielenkiintoinen – niin kuin Partala itsekin on. Ainoa asia mikä näyttelyn kokoamisessa harmittaa, on näyttelytilan pieni koko suhteessa kartanon historian laajuuteen. Näin ollen linjanvetoja on jouduttu tekemään ja karsimaan paljon yksityiskohtia pois. Jäljelle jäävä aineisto on varsin karkea läpileikkaus kaikista vuosisadoista tilalla. Tästä syystä esimerkiksi 1970-luvun jälkeinen aika on käsitelty varsin ylimalkaisesti. Näyttelyn parasta antia tulevat olemaan hankkeen aikaisissa pintapoiminnoissa ja kartoituksissa löytyneet autenttiset Partalan pelloilta löytyneet esineet tai niiden kappaleet. Ne ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ensimmäistä kertaa esillä ja elävöittävät konkreettisesti ihmisten elämää ja arkea tilalla läpi vuosisatojen. Löydöksiä täydentävät muutamat museon kokoelmista otetut esineet ja paikallisesta kartanosta deponoidut huonekalut.


Huhtikuu


Kysy, ja tutkija vastaa! Haastattelussa hankkeen arkeologi Juha Ruohonen.

1. Mitä arkeologi tekee työkseen ja missä sellaiseksi voi kouluttautua?
Suurin osa arkeologin työstä koostuu toimistossa, kirjastossa ja arkistossa istumisesta sekä raporttien ja tutkimusten kirjoittamisesta. Vaikka lehtiä lukemalla tai elokuvia katsomalla voisi toisin päätellä, tehdään arkeologisia kaivauksia ja muita kenttätöitä oikeastaan todella vähän. Osa erikoistuu tekemään kaivauksia, osa tutkimaan vaikkapa vanhoja luita, osa työskentelee museoalalla ja osa siirtyy opettajiksi. Arkeologiksi voi opiskella Turussa, Helsingissä ja Oulussa.

2. Miksi Partala?
Historiallisia kuninkaankartanoita on tutkittu äärimmäisen vähän Suomessa ja Partala vaikutti olevan varsin hyvin säilynyt kohde. Sisämaan esineellisestä kulttuurista tiedetään myös äärimmäisen vähän, koska suurin osa tutkimuksista on keskittynyt rannikoseudulle. Olen myös tehnyt aiemmin tutkimuksia Juvalla Remojärven ympäristössä (mm. Kappelinpellon muinaisjäännösalueella), joten pitäjä oli tuttu jo entuudestaan.

3. Mitä nostaisit Partalan arkeologisista tutkimuksista esille?
Partala on jopa ennakko-oletuksia monipuolisempi paikka. Vastaavia tutkimuksellisesti kiinnostavia ja yllätyksiäkin tuovia kohteita on paljon enemmän kuin mitä tiedetään, niin Juvalla kuin muuallakin Sisä-Suomessa.

4. Vieläkö arkeologeja tavataan Partalan pelloilla?
Tarkoituksena on ensi kesänä heinäkuussa järjestää pienimuotoinen kaivaus pellolla päärakennuksen lähellä. Mahdollisuuksien mukaan jatketaan myös peltoalueiden läpikäyntiä. Tutkimuksiin ovat vapaaehtoiset tervetulleita.

5. Mitä esinelöydöt kertovat Partalasta?
Löydöt kertovat mm. sen, ettei Juvalla ole asuttu metsässä, vaan esineistöä on kulkeutunut tänne Keski-Eurooppaa myöten. Partala on myös asutettu ehkä jopa pari sataa vuotta luultua aiemmin, sillä vanhimmat esinelöydöt ovat mahdollisesti jo 1200-luvulta.

Savon aluetta ei ole tutkittu kovinkaan tarkasti arkeologisin menetelmin, onko näin? Mistä luulet sen johtuvan?
Suurin osa Savoa on vielä tutkimatta, koska maakunnassa ei ole arkeologeille juurikaan työpaikkoja eikä alueen tutkimuspotentiaalia ole vieläkään oikein tunnistettu. Toivottavasti tilanne tulee muuttumaan.

Luuletko, että arkeologinen tutkimus "Savon salomailla" yleistyy seuraavan kymmenen vuoden aikana?
En luule enkä edes usko, mutta tietysti toivoisin näin käyvän. Onneksi alueella toimii jonkin verran harrastaja-arkeologeja ja myös vastuullisia metallinilmaisinharrastajia, jotka ilmoittavat löydöistään joko maakuntamuseoon tai Museovirastoon.


Maaliskuu


Partala-hankkeen tutkijat Juha Ruohonen ja Kirsi Vertainen juuri ennen luennon alkua.

Maanantai 20.3.2017, Juvan kunnanvirasto, kulttuuriohjaaja Laura Partamies

Toenperän kirjaston Juvan toimipisteelle kokoontui 18.3.2017 nelisenkymmentä henkeä kuuntelemaan yleisöluentoa Partalan kaivauksista. Aluksi Kirsi Vertainen esitteli Partalan historiaa, jonka jälkeen Juha Ruohonen kertoi viime kesänä (2016) tehdyistä esinelöydöistä. Luentoa kuunnelleet pääsivät näkemään alkuperäisen "Juvan ristin" sekä paljon muita pellosta löydettyjä esineitä, jotka kertovat Partalan historiasta sekä vauraudesta. Juha Ruohonen paljasti, että kesällä 2017 päästään oikeille kaivauksille, kun kartanon vanha kellari kaivetaan esille. Tilaisuus oli osa Järvi-Saimaan kansalaisopiston sekä Toenperän kirjaston luentosarjaa.

Suuri kiitos kaikille kiinnostuneille!


Helmikuu


Keskiviikko 1.2.2017, Juvan kunnanvirasto, kulttuuriohjaaja Laura Partamies

Soittelimme Kirsi Vertaisen kanssa pitkän puhelun ja suunnittelimme Juvan museoon koottavan Partala-näyttelyn toteutusta ja aikataulua. En enää edes muista, kumman ideasta se alun perin lähti. Halusin uudistaa Juvan museon näyttelyitä, Kirsi oli ajatellut jo pidemmän aikaa Partalan historiasta kertovasta näyttelystä. Erään kerran sitten avasin suuni ja sotkin Kirsin tähän mukaan (vai menikö se toisin päin?). Kuinka ollakaan, päädyimme ideoiden sinkoillessa uuden perusnäyttelyn kokoamiseen. Aikaisemmin ehkä jopa älyvapaat ja pilviä hipovat ideat ovat konkretisoituneet jo tarkan toiminta- ja näyttelysuunnitelman tasolle. Näyttely on yksi tapa esitellä Partala-hankkeen aineistoa ja tuloksia, mutta sitä ei rahoiteta hankkeen puitteissa.

Edellisen näyttelyn purkaminen ja esinesiirrot on tehty, siitä suuri kiitos Nuorisovaltuusto Rattaan reippaille nuorille, jotka olivat kahden iltapäivän ajan museohommissa kanssani. Vaikka pidänkin itseäni kokoistani vahvempana (luulot on ainakin suuret), joudun aina välillä kohtaamaan elämän reaaliteetit: museovitriinit eivät välttämättä siirry kynähameen, korkkareiden ja tuiman tahdon voimalla. Näyttelyrakenteiden entraaminen ja vitriinien siirtäminen kävi kätevästi, kun toimeen tarttuivat Juvan reserviläiset.

Odotan innolla, että pääsen esittelemään näyttelyä kesällä museon asiakkaille. Nyt kaikki alkaa olla valmista näyttelytilan maalaamiselle!


Tammikuu


Heinäkuun sateisuus ei lannistanut kaikkia pintapoimijoita.

Maanantai 30.1.2017, Juvan kunnanvirasto. Kulttuuriohjaaja Laura Partamies

Olen taas kadottanut tammikuun. Vasta vuoden vaihtumista juhlistettiin ilotulittein ja aloitimme Juva 575 - juhlinnan. Nyt seurakunnan perustamisjuhlallisuudet on pidetty ja matkaamme kovaa vauhtia ajassa kohti kevättä. Seurakunnan perustamispäivänä 19.1. saimme kuulla sattumuksia Juvan historiasta paikallisen historiaharrastaja Erkki Hännisen kertomana ja 22.1. kirkossa järjestettiin juhlatilaisuus Juvan 575:n perustamispäivän kunniaksi.

Istun toimistossani kunnanvirastolla. Olen saanut juuri viimeisteltyä Hyrrä - järjestelmään seurantatiedot vuosien 2015 ja 2016 hankkeestamme. Mapittaessani hankkeen papereita jään lukemaan Juha Ruohosen kirjoittamaa raporttia, jota käsittelimme hankkeen ohjausryhmän tapaamisessa marraskuussa.

"Savon historiallisen ajan asuinpaikkoja on tutkittu arkeologisesti äärimmäisen vähän. Partalan maahan kätkeytyneet esineet valaisevat arkipäivän asioista ja kertovat tavallisten ihmisten elämästä. Saatava aineisto on tärkeää sekä paikallisesti, maakunnallisesti että myös valtakunnallisesti vertailuaineistona.

Keskeisiä tutkimuskysymyksiä olivat mm.: näkyykö kuninkaankartanon varallisus maalöydöissä? Milloin ensimmäinen asutus tuli Partalaan? Poikkeaako löytöaineisto muun Suomen aineistosta?

Mitä pelloilta ylipäänsä voi löytyä?

Hankkeen arkeologinen kenttätyöosuus toteutettiin Partalassa heinäkuun 2016 aikana. Kahden viikon aikana (4.-16.7.) toteutettiin Partalan päärakennuksen viereisellä pellolla pintapoimintaa sekä metallinilmisinprospektointia. Peltoalueen kunnalta vuokrannut maanviljelijä oli ystävällisesti muokannut pellon tutkimuskuntoon.

Sateisina päivinä vapaaehtoiset olivat vähissä, mutta muutoin paikalle saatiin päivittäin 1-5 aktiivista henkilöä. Tutkimukset aloitettiin esittelytilaisuudella Juvan museon tiloissa 4.7. Paikalla oli runsaasti kiinnostuneita. Tutkimukset saivat runsaasti positiivista julkisuutta ja lehtijuttuja kirjoitettiin sekä kenttätyöosuuden alussa että lopussa.

Partalasta löytynyt arkeologinen aineisto on hyvin runsas ja monipuolinen. Saatu aineisto korostaa Partalan merkitystä Savon parhaiten säilyneenä historiallisen kuninkaankartanon alueena. Kenttätyöosuuden virallinen raportti valmistuu keväällä 2017.

Suomen Turussa 8.11.2016
Juha Ruohonen"

Yhtäkkiä mieleeni herää levottomuus, en malta odottaa kesää. Arkeologisia tutkimuksia jatketaan taas heinäkuussa, 3.7. alkaen, tällä kertaa pääsemme mahdollisesti muiden innokkaiden kanssa oikeille kaivauksille pintapoiminnan ja metallinpaljastimen kanssa työskentelyn sijasta. Taidan poiketa iltalenkilläni Partalan kautta ihastelemassa routaista maisemaa.


Juvan Partalasta löytyi ainutlaatuinen ristiretkiaikainen ristiriipus


Juvan Partalan historiallisen kuninkaankartanon alueen arkeologisten tutkimusten yksi vanhimmista esineistä on ristiriipus. Kyseessä on koristeellinen ja valamalla valmistettu, sakaroiden päistä levenevä tasavartinen ristiriipus. Ristin koko on noin 4 x 3,5 cm ja se on valmistettu tina-hopea-kupariseoksesta.

Koristeellisen ristin reunoja kiertää yksin- tai kaksinkertainen kohojuovakuvio. Sakarat ja sakaroiden juuret on koristeltu soikeilla pisaramaisilla kuvioilla. Ristin keskuskoristelu koostuu ympyrän muotoon asetetusta kaksinkertaisesta kohojuovasta, jonka keskellä on ristikkäin kulkeva nauhapunoskuvio.

Riipus ajoittuu savokarjalaiseen ristiretkiaikaan 1100–1300-luvuille. Tälle ajanjaksolle kuuluvia ristiriipuksia tunnetaan Suomesta yhteensä vain muutama kymmenen, eikä yksikään muistuta Partalan löytöä. Kyseessä on siis omaperäinen ornamenttiaiheinen ristiriipus, joka koristelun ainutlaatuisuudesta johtuen on hyvinkin voinut olla paikallista valmistetta. Muodoltaan esine muistuttaa perinteisiä ristiriipuksia, mutta koristeluun on käytetty tekijälle tunnetumpaa kansanomaista nauhakuviointia. Ristiä ryhdyttiin heti sen löytymisestä lähtien kutsumaan 'Juvan ristiksi'.

Ristiriipuksia on pidetty osoituksena kantajan kristillisyydestä. 'Juvan risti' on saattanut myös olla kantajalleen kaunis koru ilman syvällisempää merkityssisältöä. Joka tapauksessa se on kuluneisuudesta päätellen ollut käytössä pitkän aikaa. Partala on ympäristöltään Savon parhaiten säilynyt historiallisen kuninkaankartanon alue, jonka alkujuuret voidaan tämän ristilöydön ansiosta viedä jo vuosisatoja kartanovaihetta vanhemmaksi.

- Juha Ruohonen


Päiväkirjat


Sääpäiväkirja vuodelle 1891 jatkuu vielä muutamin syksyn osalle tehdyin merkinnöin:

Syyskuun 24. päivä oli sateista ja sateista oli 29. päivään asti.
Lokakuulta 17. päivään asti oli lämmin ja pouta eikä vielä ollut lunta satanut yhtään. Tuuli vain etelästä eikä satanut moneksi vettä koko syksynnä.
Marraskuun 4. päivää vasten satoi lunta ja 5. päivää vasten aamulla meni järviä jäähän ja 6. päivää vasten.
Marraskuun 8. päivä oli tuuli luoteista ja ilma kaunis. Wuoten tulo oli huono puolinen. Wilja nousi jo syksystä 29 markkaan ja rukkit kesällä 33 markkaa tynnör.

Näihin tunnelmiin päättyy vuoden 1891 sääpäiväkirja, mutta ei hätää, sääpäiväkirja jatkuu seuraavanakin vuonna. Kurkistamme nyt jo tammikuulle ja satokauden enteisiin.

Päiväkirja Wuodelle 1892 – Wuoten 1892 muistiin pantu:
Tammikuu alkoi ja satoi lunta paljon ja tuiskusi.
Tammikuun 10. päivää vasten oli se merkki taivaalla, että kesällä viikko jälkeen juhannusta pitäis tavata Halla.
Tammikuun 24. päivä oli ensimmäinen kova pakkanen ettei koko syksystalvenna ollut niin tulista. Se on yli 30 pykälän ja lunta oli puissa paljon. Tämä aika vastaa heinänteko ajaksi luulon mukaan wesisatella ja hallaa vähän kanssa.
Tammikuun 29. päivään kesti pakkanen, kokonaisen viikon seisoi yli 30 pykälän aina 36,5 ja 39 pykälään.

Kovat on pakkaset tammikuulla ja kovat enteet kesälle; vettä ja hallaa heinäntekoajaksi. Katsotaan, missä merkeissä hankeen kesä sujuu.
- Kirsi Vertainen


Hankkeen kuulumisia elokuun alussa 2016


Kesän kallistuessa hiljalleen syksyä kohti voimme tyytyväisenä tarkastella heinäkuun aikana saatuja tuloksia niin arkeologian, kuin kansatieteenkin puolella. Arkeologian osuus käynnistyi 4.7 2016 yleisölle suunnatulla infolla Partalan päärakennuksessa. Paikalle oli saapunut runsaasti kiinnostuneita kuulijoita. Tämän jälkeen alkoi varsinainen kartoitus Partalan auki kynnetyllä pellolla. Pintapoiminta ja metallinpaljastimella työskentelyä suoritettiin kahden viikon ajan arkeologi Juha Ruohosen ohjauksessa, aina kuin sää suinkin salli. Ensimmäisellä viikolla sateet haittasivat työskentelyä jonkin verran, mutta toisella viikolla tilanne oli jo parempi. Kartoituksen avulla saimme talteen huomattavan määrän esineistöä, jotka auttavat avaamaan sekä tarkentamaan Partalan historian vaiheita.

Suuret kiitokset kuuluvat vapaaehtoisille talkoolaisille, joiden työpanos oli hankkeen kannalta äärimmäisen tärkeä!

Myös kansatieteen kenttätyöjakso on saatu avatuksi. Turun yliopiston kansatieteen laitokselta oli kaksi opiskelijaa aloittelemassa haastattelukierrosta tilalla asuneiden ja työskennelleiden keskuudessa. Kenttätyöt jatkuvat haastattelujen muodossa syksyn kuluessa. Erityisesti vanhat Partalaa koskevat valokuvat ovat hankkeen kannalta erityisen toivottavia. Niitä voi tuoda hankkeen koordinaattori Laura Partamiehelle kunnanvirastolle.

Neuvottelut kansatieteen opiskelijoiden kenttätyön ajankohdasta ovat meneillään. Opiskelijat haastattelevat henkilöitä, jotka ovat asuneet tilalla tai työskennelleet siellä tai joilla on muuta kautta muistoja tai kokemuksia jaettavaksi. Kaikki, joilla on Partalasta tietoja tai muistoja, voivat ottaa yhteyttä kansatieteen hankevastaava Kirsi Vertaiseen. Myös tilaan liittyvät valokuvat ovat tutkimuksen kannalta kullan arvoisia. Skannattuamme kuvat palautamme ne takaisin omistajalle.

Myös asiakirjojen ja erilaisten lähteiden läpikäyminen jatkuu. Tarkastelun alla ovat Juvan oman Carl Axel Gottlundin päiväkirjat vuosilta 1808-1817, jotka valottavat erityisesti 1800-luvun alun kartanokulttuuria ja herrasväen huoletonta elämää Juvan pitäjässä. Päiväkirjojen mukaan Carl Axel kadotti avaimensa Partalan pellolle 26.3 1816 matkalla Huttulaan. Nähtäväksi jää, löytyykö Carl Axelin avain tämä hankkeen puitteissa.

Muistiinpantuja ilman havainnoita 1891 eli sääpäiväkirja 125 vuoden takaa jatkuu:
Heinäkuun 1. päivä satoi vettä ja kuului ukkonen ja oli läämmin.

Heinäkuun 2. päivä meni tuuli pohjoispuolelle eikä ollut kovin läämmin.

Heinäkuun 21. päivä on ollut heinäkuun toisesta päivästä lähin pouta ja läämmintä. Heinäkuun 18 ja 19 ja 20 ja 21 on lämpömäärä noussut 33 pykälän vaiheille.

Heinäkuun 23. päivä kuului ukkonen ja satoi vettä hienon puoleisesti.

Heinäkuun 26. päivä satoi vetta ja kuului ukkonen ja oli läämmän puoleista.

Elokuun 2 ja 3 ja 4 ja vielä viites päivä oli poutaa. Tuuli kävi joka haarasta sillä ajalla mutta eteläpuolella se oli enempi.


-Kirsi Vertainen


Päiväkirjat


Hanke on nyt virallisesti käynnistynyt. Pohjatyöt ovat alkaneet. Tilan taustoja käydään läpi erilaisista lähdeaineistoista, kuten Juvan, Rantasalmen, Savon ja Säämingin historioista, Asutuksen yleisluettelosta, henkikirjoista, maakirjoista, kartoista ja isojakoasiakirjoista unohtamatta Juvan kunnan arkistoon talletettuja runsaita dokumentteja.

Hieno lisä keskiaikaisten Partalaa koskevien asiakirjojen tutkimukseen oli ryhmällemme myönnetty Etelä-Savon kulttuurirahaston apuraha. Tuen avulla näitä käsialaltaan haasteellisia asiakirjoja on mahdollista käännättää vanhojen käsialojen asiantuntijalla nykykielelle. Näin pääsemme tutkimaan alkuperäisiä kuninkaankartanokaudelle (1556-1561) liittyviä asiakirjoja, emmekä ole myöhemmän tutkimuksen ja tulkintojen varassa.

Kenttätöiden valmistelu on alkanut, niin arkeologian esikartoituksen, kuin kansatieteen haastattelujen osalta. Arkeologien työhön pääsee tutustumaan ohjatusti heinäkuun alussa, kun ryhmä saapuu Juha Ruohosen johdolla Turusta aloittamaan kartoitusta. Tervetuloa kuuntelemaan aloitusinfoa aiheesta 4.7 2016 Partalaan.

Neuvottelut kansatieteen opiskelijoiden kenttätyön ajankohdasta ovat meneillään. Opiskelijat haastattelevat henkilöitä, jotka ovat asuneet tilalla tai työskennelleet siellä tai joilla on muuta kautta muistoja tai kokemuksia jaettavaksi. Kaikki, joilla on Partalasta tietoja tai muistoja, voivat ottaa yhteyttä kansatieteen hankevastaava Kirsi Vertaiseen. Myös tilaan liittyvät valokuvat ovat tutkimuksen kannalta kullan arvoisia. Skannattuamme kuvat palautamme ne takaisin omistajalle.

Hankkeen ajan seuraamme tässä osiossa myös yli 100 vuotta vanhaa sääpäiväkirjaa. Sääilmiöitä on seurannut ja kirjannut ylös Partalan tilanhoitaja 1890-luvun alusta 1910-luvulle saakka. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Partalassa on ollut säähavaintoasema MTT:n ajoista saakka. Tutkimusaseman aikaan tutkimusmestari Kari Narinen kirjasi havainnot manuaalisesti, nyt asian hoitaa automatiikka. Tämän hetken Juvan täsmäsää löytyy siis Partalasta osoitteesta foreca.fi/Finland/Juva.

Muistiinpanoja ilman vaiheista 1891:
Tammikuun 1. päivä ei ollut vielä moneksi lunta satanut, sitten satoi vähän loppijaisena ja oli ensimmäinen kovempi pakkanen. Talvi oli kylmän puoleista ja pakkasta ja kovija lumipyryjä ja lunta paljon puoleisesti.
Myöhään tuli kesä. Päivällä paistoi päivää ja sulaisi lunta pois ja yöllä oli kovija pakkasija.

Huhtikuun 30. päivä oli ensimmäinen suvi ja sateli hiukan vettä.
Toukokuun 1. päivänä oli nähty ensi kerran pääskyset tänä kevännä Partalan kartanolla ja silloin oli lämmin, tuuli puhalteli etelästä.

Toukokuun 8. päivä oli vielä kova pakkanen. Silloin tuli olemaan Partalaan ensimmäiset pääskyt.

Toukokuun 9. päivä rupesi tuuli kääntymään etelästä.

Toukokuun 10. päivä suli Kuhalampi.

Toukokuun 14. päivä rupesi satamaan vettä. Jäät sulivat Salajärvestä.

Toukokuun 21. päivä kävi ukkonen. Satoi jäätä ja vettä. Kutivat säret näinä päivinä.

Toukokuun 23. päivä lämpömäärä 22 pykälää. Sinä päivänä kylvettiin kauraa peltoon Partalassa kaiken päivää.

Toukokuun 25. päivää wasten yöllä nous lahnoja ylös Salajärven pohjois lahtea pitkin, saatiin 4 (…mitta yksiköstä ei saa selvää ..) ja samana viikolla kuti puolivälissä viikkoa lahna Salajärvessä.

Kesäkuun 1. päivä alkoi kylmä pohjatuuli ja 5. ja 6. päivä oli kovat pakkaset ja satoi lunta ja jäitä ja palellutti kauran oraat ja heinän taimet ja lehtiä paleltu puissa, herneen taimet ja pavun taimet.

Kesäkuun 12. päivä oli kylmä pohja tuuli ja kuivuus. Lämpömäärä oli päivällä monenna päivännä 4 ja 7 pykälän välillä. Kesäkuun 13. päivä kylvettiin ensimmäisen kerran nuorilla vastoilla mutta huonot olivat lehdet.

Kesäkuun 18. kääntyi tuuli etelään ja tuli lämmin. Lämpömäärä nousi 25 pykälään.

Kesäkuun 23. päivä juhannusaatto oli kuuma ja kuivuus ja tuuli pohja puolelta ja lämpömäärä näytti 26 pykälää.

Kesäkuun 30. päivä rupesi vettä satamaan ja ukkonen vähä, oli lämmän puoleista. Silloin alko ruis kukkija.

Tervetuloa seuraamaan jatkoa ”rukiin kukkimisen” aikaan, kun arkeologian kenttäväki saapuu paikalle.
-Kirsi Vertainen